Lapsiperhe itämaan ihmeissä

Lapsiperhe itämaan ihmeissä

maanantai 23. toukokuuta 2016

Koulunkäyntiä Pekingissä osa 4: vanhemmat koulunpenkillä




Mitä tapahtuu, kun vanhemmat joutuvat pulpetin taakse ja opettajana on oma lapsi? Eivätkä vanhemmat saa edes itse valita opiskeltavia aineita, vaan lapsi tekee valinnat heidän puolestaan.  

Nuorimmaisten kansainvälisessä koulussa näin tapahtuu kerran vuodessa. Student led conference kestää pari kolme tuntia, ja sinä aikana oppilas kuljettaa vanhempiaan paikasta toiseen ja valitsee näille opiskeltavat aineet. Lapsi saa vanhemmiltaan rajattoman huomion, ja samalla vanhemmat pääsevät todistamaan oman kantapäänsä kautta, millaista ja kuinka tasokasta opetusta lapsi saa koulussaan. 

Ensimmäisenä päivänä opettajana on Kolmonen. Ensimmäinen tunti on hänen omassa luokassaan: matematiikkaa ja ilmiöiden luovaa tutkimista (unit of inquiry). Äidin ja Isän on osoitettava kertotaulun päässälaskutaitonsa, nopeus on valttia sillä Kolmonen ottaa aikaa. Isä on valmis alle 20 sekunnissa, sekunti per lasku. Hep! Tässä ajassa Äiti on laskenut vasta kolmasosan laskuista, vaikka onkin kirjannut paperiin heti ensimmäiset mieleensä juolahtavat luvut. Isän aika on yhtä hyvä kuin kaikkien korealais- ja kiinalaisäitien. He myhäilevät tyytyväisinä keskenään. Äiti myttää paperinsa ja piilottaa roskiksen pohjalle. (Ja lohduttautuu sillä, että korealaiset treenaavat vapaa-ajallaankin.)

Seuraavaksi muovaillaan muovailuvahasta veneitä. Unit of inquiryssa tutkitaan itse ja otetaan selvää ilmiöistä. Tehtävänä on pohtia, millainen vene ei uppoaisi vedessä. Kun veneet ovat valmiita, niitä testataan vesialtaassa. Kolmonen lisää kyytiin yksi kerrallaan marmorikuulia. Äidin uppoaa toisesta, Isän vasta seitsemännestä.
 

 
 
Äidin vene upposi jo
Lapsi esittelee veneen rakennusprojektiaan
 
Aikaisempi kotitehtävä: suunnittele oma oppimisympäristösi
(Legoilla tai Minecraftillä)
 
 

Musiikki- ja piirustustunnin jälkeen mennään liikuntasaliin. Hippapelin jälkeen hypätään ponnahduslaudan kautta pukille. Kolmonen ponnahtaa ketterästi ja päätyy ylös jaloilleen. Isä hyppää laudalle ja päätyy polvilleen pukin reunalle, hapuilee hetken ja vetää sitten itsensä ylös pukin päälle. Äiti hyppää, bong, kohoaa ilmaan - ja jää seisomaan ponnarille. 

Viimeiseksi Äiti ja Isä kisaavat istumaannousuista suorin jaloin. Kolmonen istuu vanhempien jalkojen päällä painona ja ottaa aikaa. Äiti tekee minuutin aikana 20 nousua, hip hurraa! Isä päättää luovuttaa kesken. Jääkiekko ei taida olla vatsalihaslaji.


Musiikkitunnilla on myös draamaa
 
Kuka piirsi mallista parhaan kuvan?
 
 
  
 
 
 
 
 
Alkeisenglannin tunnilla rakenneltua:
hammastikuista ja vaahtokarkeista tehty pilvenpiirtäjä kestää 3 kilon painon!

**

 
Nelonen odottaa innokkaasti koko viikon omaa ”leikkipäiväänsä” vanhempien kanssa ”ii-ii-cii:ssä”, kuten hän kutsuu päiväkotiaan, Early Years Centeriä. Päästäkseen mukaan ottaa Äiti aamupäivän vapaaksi töistään. Ilme tärkeänä kuopus ohjaa Äidin ja Isän päiväkotiinsa. Ensin tarkastetaan yhdessä leikkipiha. Kuopus näyttää mallia, kuinka liukumäessä lasketaan, kuinka mennään sisään ritarilinnaan. ”Tule tänne”, komentaa hän Äitiä, jonka pitää seurata perässä matalaan majaan. 
 






Koulupäivä alkaa laululla ja tanssilla. London bridge is falling down, lauletaan Mr. P:n kitaran säestyksellä. Tämän jälkeen kuopus valitsee mallista piirtämisen, malli etsitään kuvakirjasta. Piirrokset leikataan ja kiinnitetään päiväkodin tiloista otettuihin valokuviin. Tämän jälkeen leikitään käsinukeilla. Äiti ja Isä huomaavat päiväkodin pehmotipujen ja -sammakoiden olevan kovia uimareita. 

Kotiluokkaansa on kuopus ennalta valinnut tehtäviä vanhemmilleen. Ensin luetaan lapsen suosikkikirjaa. Kerrankin hän saa kuulla kirjan tarinan kummallisesta munasta suomeksi. Vaikka tietäähän hän jo, mitä tarinassa tapahtuu. Sen verran usein ovat tädit lukeneet sen hänelle englanniksi.


 
 
 
 
 
 
 

Puupalikoista rakennetaan suurella hartaudella Suomen kotia ja lentokenttää, josta koneita lentelee tämän tästä Pekingiin ja Pekingistä takaisin Suomeen. Uusia laulujakin Äiti ja Isä oppivat, mutta sitten aika päättyy. Viimeistä tehtävää he eivät enää ennätä, sillä on lopputanssin aika. Pian saapuisi uusi ryhmä pikkuruisia opettajia isoine oppilaineen. Kuopusta harmittaa, hän makaa maassa murjottaen. Äiti tanssii yksinään: silmät kiinni, polvet yhteen, kädet korviin, kieli ulos, pyörähdä.

Kuopus kiipeää Isän autoon ja lähtee loppupäiväksi kotiin ayin hoiviin. Äiti suoristaa hameensa ja kampaa tukkansa. On aika ryhtyä leikkimään aikuisten töitä. 






Kuopuksen Suomen koti

ja lentokenttä

Lentokenttä ja -koneet ovat selvästi tärkeä osa lasten elämää


 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mukavaa jos jätät kommentin :)